Talouselämä kirjoittaa, että suomalainen elää huoletonna kädestä suuhun -tyylillä. Nordea oli tehnyt tutkimuksen, jonka mukaan vain neljännes vastanneista on pistänyt pahan päivän varalle syrjään rahaa, joka vastaa n. 2-3 kk nettotuloja. Ja samoin lähes neljänneksellä ei ole varastossa pennin hyrrääkään.Nordean tutkimuksen mukaan lähes puolet suomalaisista ovat varsin haavoittuvassa tilanteessa, koska rahaa ei säästössä ole käytännössä katsoen yhtään.

Näinhän se tietysti menee, että varapuskuri pitäisi olla, mutta minkäs teet jos ei ole niin ei ole? Tuskin aivan tyhmyyttään kaikki nuokin ihmiset ovat jättääneet puskurit rakentamatta? Tokikin osa heistä saattaa olla ns. pintaliitäjiä, jotka pistävät kaiken haisemaan mitä saavat ja ehkä vähän enemmänkin. Tietysti, ehkä juuri sitä varten pikavippien ja muiden kulutusluottojen kysyntä on edelleenkin varsin kovaa. Kaikki menee mitä tulee, jollain on sitten hädän (iso tai pieni, hätä kuin hätä) tullen rahoitettava toimintaa. Näin se vaan menee.

Mitenkähän joskus kaksikymmentä vuotta sitten? Oliko silloin talouksilla enemmän rahaa varastossa, kun ei ollut tälläisiä pikavippejä ja muita lyhytaikaisia kulutusluottoja? Pikavipattiinko naapureilta? Pikavippejä sukulaisilta, äidiltä ja isältä? Että kumpi sitten onkaan se pahempi?